lauantai 14. marraskuuta 2015

HONG KONG JA VICTORIA PEAK




Saksasta suuntasimme viime viikon maanantaina lentäen kohti Hong Kongia, Dohan kautta. Saksassa olimme jo omaksuneet metrolla kulkemisen, joten eipä se Hong Kongissa sen erikoisempaa ollut. Hieman joutui kikkailemaan, että päästiin sinne minne haluttiin, mutta perille päästiin kuitenkin. Kun tulimme ulos metrotunnelista, heräsi kysymys, että mihin slummialueelle olimme tulleet. Päätä huimaavan korkear kerrostalot kaatuivat joka suunnasta päälle ja peruskorjaus olisi tehnyt jokaiselle oikein hyvää. Aika ajoin sieraimiin tulvahti viemärin haju (jota kuuman kostea ilma oikein korosti) ja kapeat kävelykaistaleet tien molemmin puolin olivat myös hieman korjauksen tarpeessa. Joka puolella oli pieniä vihanneskojuja ja marketteja. Ja McDonald's. Kävelimme jokusen matkaa oikealle ja vastaan tuli muutama aikas upea hotelli. Ne olivat jotenkin outo näky siellä muuten ränsistyneen kaupunkialueen keskellä. Lopulta tulimme oman hotellimme eteen ja olo oli huojentunut. Hotelli oli todella upea, tummine kivilattioineen ja kullan värisine koristeluineen. Huone oli siisti ja siellä oli kaksi pulloa vettä, hotellin puolesta. Tekivät kyllä hitsin hyvää siinä vaiheessa matkustusta. Kävimme turvallisesti McDonald'sista hakemassa iltapalaa ja painuimme nukkumaan.

Keskiviikkona heräsimme ja menimme metrotunneliin, josta tarkoituksena oli napata aamupalaa. Emme kuitenkaan löytäneet etsimäämme paikkaa metrotunnelista ja päätimme lähteä metrolla keskustaan, joka oli viiden minuutin päässä meidän pysäkiltä. Saavuimme keskustaan ja sitten vasta ymmärsin, etteivät ne meidän kaupunkialueen kerrostalot olleet ollenkaan vielä päätä huimaavia. Suoranaisia pilvenpiirtäjiä (todella kapeita sellaisia) törrötti joka suunnalla. Kun tila leveys suunnassa loppuu, on rakennettava kapeasti ylöspäin. Keskusta alue oli siisti ja puhdas ja joka puolella näkyi jakkupukuisia ja korkokenkäisiä naisia ja tyylikkäästi pukeutuneita miehiä. Toki tavallisia kansalaisiakin, mutta sattui olemaan lounasaika, joten keskustassa työskentelevät olivat liikkeellä. Poikkesimme sisään erääseen ostoskeskukseen etsiäksemme aamupalapaikan. Ostoskeskus oli täynnä merkkiliikkeitä. Sellaisia, joihin en edes kuvittelisi meneväni sisään.

Ostoskeskuksesta lähdettyämme, kiertelimme keskustassa ihan vaan Hong Kongia ihastellen ja sitten kävimme vielä eräässä upeassa puistossa ihan keskustassa. Tarpeeksi haahuiltuamme, lähdimme kohti paikkaa, josta lähti juna (Peak Tram, vähän niinkuin vuoristoradalla Särkänniemessä ;D) ylös 552 metrin korkeudessa olevalle Victoria Peakille. Siellä oli suuri näkötasanne, lukuisia ruoka- ja ostospaikkoja ja paljon muuta nähtävää. Siellä vietimme aikaa ilta seitsemään (samalla juhlistaen 10-vuotis päiväämme, jota emme kumpikaan tuolloin muistaneet). Lopuksi kiertelimme vielä keskustassa ja lähellä satamaa. Kerrostaloihin oli sytytetty kaikenlaisia erivärisiä vilkkuvia valoja, jotka saivat kerrostalot jotenkin näyttämään entistä korkeammilta. Lopulta lähdimme kohti hotellia pakkaamaan.

Torstaina söimme ihanan hotelliaamiaisen (joka meidän olisi pitänyt syödä keskiviikkonakin) ja lähdimme kohti metrotunnelia ja lentokenttää. 4h lento Singaporeen oli nopea ja melkein 7h lento Singaporesta Melbourneen sujui myös yllättävän nopeasti, elokuvia katsellen. Emme nukkuneet koko yönä ja siksi olo oli hieman tärähtänyt kun saavuimme Melbourneen paikallista aikaa klo. 6:20. Tunnin kestänyt passintarkastus ei helpottanut oloa. Perillä J:n tädin luona nukuimme neljän tunnin ainsaitut päikkärit..



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti