torstai 26. helmikuuta 2015

VIIDEN VUODEN PÄÄSTÄ





Sanoin äskön J:lle, että kysy multa joku kysymys, ihan mitä vaan. J kysyi, että missä olet viiden vuoden päästä. 

Vastasin, että no jopas kysymyksen keksit.

Noh. Mä olen viiden vuoden päästä taas Suomessa ja miljoonia rikkaampana. En ehkä rahallisesti, mutta matkustelun tuomasta kokemuksesta. Mä olen työssä, josta pidän tai sitten en. Voin olla hankkimassa kokemusta jotain parempaa työtä varten, tai sitten löydän kerralla sen unelmieni työn. Epäilen. Joka tapauksessa, minulla on toivottavasti mukava työporukka, jonka kanssa voin käydä silloin tällöin ulkona.

Harrastan saleilua, laskettelua ja rentoja koti-iltoja, mihinkä nuo harrastukset katoaisivat? Tukena ja turvanani on paitsi mieheni ja perhe, myös vuosia sitten saamani ystävät sekä uudet ystävät. Olemme naimisissa ja meillä on ainakin yksi lapsi. Siis mikäli J on saanut vakuutettua mut siitä, että lapset on se juttu just silloin. Omasta puolesta voisin lykätä lapsien hankintaa vähän vielä pidemmällekin, mutta kun ne riskit. 

Asutaan jossain kivassa omakotitalossa, en-tiedä-vielä paikkakunnalla. Asutaan ennemmin kaupungissa kuin maalla. Ei kuitenkaan niin kaupungissa kuin Helsinki, eikä missään nimessä alle 10 000 kaupunkilaisen kattamassa cityssä. Tai pohjoisessa. Kyllä tää koko Suomi on ihan tarpeeksi pohjoisessa mun makuun, joten Etelä-Suomi kutsuu. Meidän koti on lähellä palveluja, jotta miellä ja niillä mahdollisilla lapsillakin olisi kivaa. Ei sillä, että pienessä kaupungissa kauan asuneena olen sitä mieltä, että suuressa kaupungissa on paremmat mahdollisuudet harrastaa. Eipä.

Lisäksi..

..olen onnellinen.

Niin ja mulla on Chevrolet Camaro SS, graniitin harmaana. Ainakin sen lottovoiton jälkeen.




2 kommenttia:

  1. ihana unelmointi-postaus, toivotaan että nuo asiat toteutuvat! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan :) tuo lottovoitto varsinkin olisi kiva :D En vain oikein voi toivoa lottovoittoa kun en koskaan lottoa :D

      Poista