torstai 6. maaliskuuta 2014

Sosiaalinen media - cool or fool?


"Hei en mä pääsekään, mennäänkö joskus toiste?" Kuinka usein nykyään tällaisen lausahduksen kuulee tai oikeastaan saa tällaisen tekstiviestin, whatsapp-viestin, facebook-viestin...? 


Nykyään on normaalia antaa pakit. Sovitaan uusi tapaaminen ja sillä hyvä. Saattaa tulla yllättävä työkeikka, opiskelut painaa päälle tai poikaystävällä on vihdoin vapaa ilta. Tuntuu, että nykyään ei olla enää niin virallisia vaan tullaan ja mennään vähän silloin kun itse huvittaa. Näkemisen merkitys on varmaan vähentynyt myös kaikkien niiden keinojen ansiosta, jolla voi pitää yhtyettä kotonakin istuessa...facebook, whatsapp, messenger, twitter...näiden keinojen avulla on toki helppoa myös tehdä ne niin sanotut oharit. Yleiseksi säännöksi voitaisiin ottaa vaikka se, ettei ohareita tehdä sähköisesti, jolloin se ei olisi niin helppoa? Itse olen aina kuulunut niihin, jotka vähän tulee ja menee niinkuin tykkää, eikä mikään sopimus ole niin sitova, niinhän kaikki tekee? Mutta joskus, kun itse olen saanut pakit, se on tuntunut tylsältä ja olen tajunnut kuinka ikävää ohareiden tekeminen on toiselle. Usein pakkien antaja tuskin miettii, olikohan toinen suunnitellut päivänsä siten, että tapaaminen on mahdollista ja sitten kaikki  on ollutkin turhaa sen jälkeen kun ystävä tekee oharit. Yleensä se menee vaan niin, että no big deal, suunnitelmat uusiksi, mutta joskus se todella kirpaisee..


Vähän sama juttu kutsujen kanssa. Jos ihmisiä kutsutaan kylään, ei ole enää pakollisuus ilmestyä paikalle. "Kyllä sitä sitten seuraavalla kerralla kerkää kyläileen." En tiedä onko asia niin, mutta musta tuntuu, että "ennen vanhaan" oltiin paljon muodollisempia, eikä kutsusta yksinkertaisesti kehdattu kieltäytyä. Onkohan tämä taas niitä asioita, joita tapahtuu vain nuorison keskuudessa (kun kaikki menee ja tulee miten lystää)? Virallisia kutsuja taitaa nykään olla vain häät ja hautajaiset. Synttäreiltäkin kehtaa hyvin olla pois, "onhan sinne menossa kaikki muut, kyllä siellä porukkaa riittää". Pitäisikö kotikyläilyynkin esittää virallinen kutsu, jotta porukka ilmestyy paikalle, eikö sanallisella sopimuksella ole enää niin suurta merkitystä? 


Jos tässä pitäisi joku syy (ketään tai mitään syyllistämättä :P ) tälle kaikelle löytää, sanoisin, että se on se koko ajan kehittyvä kuluttajaelektroniikka ja sosiaalinen media.. 

-Anni

2 kommenttia:

  1. Oon aika lailla samaa mieltä sun kanssa. Itsekin käytän facebookia, mutten ole se aktiivisin somen käyttäjä. Jotenkin tuntuu että elämä on muuttunu jotenkin pinnalliseksi, kun asiat kerrotaan ja kavereita tavataan facebookissa, kerjätään seuraajia instagramssa jne. Itse en ole niin kiinnostunut somehommista, mutta välillä tuntuu että pitäisikö olla kun kaveritkin on. Pitäisi ottaa ihan itsellekin tavoitteeksi, että tapaisin kavereita enemmän livenä kuin esim facebookissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin juuri.. mä varsinkin olen tosi huono menijä ja some antaa kotiin jäämiselle syyn. Siinä kun jää kotiin, menettää samalla myös uusia tuttavuuksia ja ihmiskontakteja..

      Poista