torstai 26. joulukuuta 2013

Hanget korkeat nietokset, eiku..

Mun joulufiilistä söi kyllä tänä jouluna aika paljon toi vesisade ja plussa-asteet. Nyt olisi kuitenkin joulu taas ohitse ja huomenna tapaninpäivä. Tänään oltiin siskon luona viettämässä Irlantilaista joulua kera ihanan kalkkunan! On ehkä ihan vähän tullut syötyä taas.. Onneksi joulu on vaan kerran vuodessa ;) saatiin aika paljon kaikkia kivoja yhteisiä lahjoja Jonin kanssa ja tietty henkiläkohtaisiakin lahjoja. Vaikka lahjoja on kiva tietenkin saada, mä en ainakaan vanhemmalla iällä niiden perään enää kovin paljoa ole. Sitä jotenkin vaan nauttii ruoasta ja yhdessäolosta ja usein lahjavuoren alta paljastuneet paketit ovat toissijainen juttu. Lapsena asia oli toki toinen. Musta tuntuu, että kovin moni lapsi ei edes tiedä miksi joulua oikeasti vietetään.. En muista tiesinkö itsekään pentuna, kun silloin ne lahjat oli niin kovin kinnostavia. 

Sain toivomani olo-/yöasun lahjaksi ja parit ihanan pipot, joissa hippaloitsin jouluaatto illan kun sai vaihtaa jo rennompaa päälle. Lisää kuvia joulutunnelmista ja asusta myöhemmin :)
-Anni

2 kommenttia:

  1. Selvititkö mistä noita tähtipipoja saisi? Mää haluan kanssa :) Ja noiden lahjajuttujen kanssa on varmaan niin, ettei kukaan täysjärkinen pidä lahjoja tärkeämpinä kuin yhdessäoloa ja perhettä, mutta on kamalan mukavaa ja kerrassaan ilhaduttavaa, jos saa lahjaksi jotain mihin itsellä ei ole varaa tai muuten mahdollisuutta hankkia jotakin ja sitten joku toinen on kuunnellut, painanut mieleen ja ajatellut juuri sinua ja hommannut sen! Kyllä siitä hyvä mieli tulee, vaikkei se todellakaan juuri joulussa ole tärkeintä eikä pääasia. Tietyllä tavalla lahjan saadessaan, saa myös henkilökohtaista huomiota joltakulta, se kun näin vanhemmiten vähenee ;) Ja tietysti tulee myös hirveän hyvä mieli kun voi antaa toiselle jotain, vaikka lupauksen yhteisestä ajasta tai kokemuksesta. En siis lähtisi väheksymään lahja-asian merkitystä joulunakaan (vaikkei se pääasia saa ollakaan, se on kuitenkin osa monen perheen nykyjoulua) Eri asia sitten ryöstäytyykö homma käsistä, tuleeko siitä pakollista, unohtuuko olennainen, mitä muita perinteitä jälkipolville välitetään ja katoaako antamisesta ja saamisesta ilo....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. osastipa asian sanoa hienosti :) enpä itse ole ajatellut noin syvällisesti, varsinkin kun tuntuu, että lahjojen hankkiminen on joka vuosi yhtä tuskallista, kun ei tiedä mitä ostaisi kun rahaakaan ei ole siihen, mitä oikeasti haluaisi toisille ostaa :D ja olisihan se suunnattoman kurjaa jäädä ilman lahjoja! Arvostan toki sitä vaivannäköä mitä jokainen näkee lahjojen hankkimisisessa, mutta jotenkin tuntuu, ettei sitä vaivaa tarvistisi nähdä niin paljon ehkä tai kuluttaa rahaa niihin niin paljon.. (ja tässä tarkoitan lähinnä itseäni, eli siis tuntuu, että hävettää ottaa vastaan mitään kovin kalliita lahjoja). Vuoden aikana tulee hankittua kuitenkin aina kaikki tarpeellinen, mutta niinkuin sanoit, että jouluna on mukava toki saada jotain mihin itsellä ei ole varaa. Ehkä minäkin osaan arvostaa lahjoja myöhemmin hieman enemmän :))

      Poista