keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Viime päivien fiiliksiä


Tiedättekö sen tunteen ku nenä vuotaa kuin valumaan jätetty hana ja aamulla tyyny on kärsinyt osansa. Tämä koko tauti alkoi kuitenkin perinteisellä kurkkukivulla viime torstaina. Torstai-iltana tuntui, että nyt olis vähän kyllä tämmöstä kuivaa yskää. Aamullahan mulla jo sitten olikin kaktus kurkussa ja sitä jatkui lauantaihin jolloin äänikin lähti hetkittäin kokonaan. Tähän asti oli ollut vain pientä lämpöä, ei kuumetta. Tuumasin Jonille sunnuntaina, että jos tämä kurkkukipu nyt vaihtuu semmoiseen räkätautiin niin en kyllä ala. No, pakkohan se oli alkaa kun maanantaina nenä tulvi ja kuumekin nousi 38:aan. Kaiken hyvän lisäksi jouduin heräämään kahdeksaksi maturiteettiin (kypsyysnäyte eli tentti kandista). Siellä luennoitsija katsoi mun pärskimistä ja nuhailua myötätuntoisesti hymyillen, en hymyillyt takaisin.. Saavuttuani kotiin ja kun olin juuri luullut, ettei mikään saa mua nyt hymyilemään, ovikello soi. Siellä oli eräs ystävä, joka toi itseleivottuja pätkismuffinsseja! Voi autuutta, kuume tippui vähintään kokonaan kun sain näin ihanan yllätyksen! Kiitos Monica. Tiistai-iltana alkoi jo tuntua siltä, että kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu ja tänään tuntuu jo niin hyvältä, että pitäisiköhän sitä tarttua imuriin. Jos Joni kuitenkin ensin nostaisi sen imurin tuolta kaapista ulos ja istuttaisi mut tuoliin imuroimaan..

-Anni

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti